På svenska  |  In English

 
 
Ympäristö
 
Kaikki me haluamme, että Itämeri olisi puhdas ja ilma, jota hengitämme raikasta. Ympäristövaliokunta onkin puskenut esiin ainakin 70 toimenpide-ehdotusta. Eri toimijoita on lähemmäs parikymmentä,
joten koordinointi lienee paikallaan. Suojelutoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on sitten oma
huomiota vaativa lukunsa.
 
Biodiversiteetin, lajien monipuolisuuden säilyttäminen tulisi ottaa huomioon kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Yksi tapa on hintalapun laittaminen luonnon vivahteikkuudelle ja toimivuudelle.
Ns. ekosysteemipalveluilla, kuten puhtaalla vedellä, eroosiosuojalla ja vaikkapa kasvien pölytyksellä
on taloudellinen arvo. Niitä pidetään itsestään selvinä, mutta jos vaurioitamme luontoa, on niiden korvaaminen kallista. Ylisuuret hakkuut esim. kasvattavat bkt:tä, mutta taloudellinen kasvu ei
olekaan hyvinvoinnin ainoa mitta.
 
    Kuva 1.
 
Toisaalta taloudellisia faktoja ei voi unohtaakaan. Ei ole viisasta jyrätä täydessä skaalassa läpi
nopeita, harkitsemattomia, mutta pitkälle vaikuttavia ratkaisuja, jos niitä ei ole riittävästi ehditty
testata ja tutkia. Heitetään vanhat kamat roskiin ennen kuin tiedetään miten uudet ratkaisut kokonaisvaltaisesti vaikuttavat, pidemmällä tähtäimellä. Eri tuotteiden markkinoijat ja intressiryhmät
ovat liikkeellä ja välillä herääkin kysymys tekevätkö ratkaisut kansan valitsemat päättäjät vai lobbarit.
 
 
Voidaanko nousevalle sähkön hinnalle tehdä jotain? Tuleeko Suomen olla omavarainen energian
suhteen? Myymmekö energiaa?  Mihin tuulivoimalat kuuluu sijoittaa? Entä ydinjäte? Mikä on
mahdollista ja järkevää energiatehokkaassa rakentamisessa? Löytyykö aivan uusia ratkaisuja?
Ovatko aaltovoimalat tulevaisuutta? Entä tuulessa huojuvat, energiaa tuottavat tangot? Vaikkei
siirryttäisi globaalille tasolle, ovat kysymykset suuria ja tarkkaa harkintaa vaativia. Tarvitaan
enemmän faktaa kuin fiilistä.
 
Entä miten parhaiten ohjautuu maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinoelämä?
Kun ajattelen sanaa ”ympäristö”, niin käsite laajenee koskemaan ihmisiä, asenteita, viihtyisyyttä, äänimaisemaa, esteettistä (!) rakentamista ja suunnittelua, teknologisia ratkaisuja, kuluttajakäyttäytymisen ohjausta ja MAL+E –ratkaisujen lisäksi kaikkea näkyväistä ja
näkymätöntäkin mikä meihin vaikuttaa päivittäin.
 
 
Ulkoilmaihmisenä laitan suuren arvon sille, että voin viipyillä kimmeltävän, puhtaan vesistön
äärellä ja nauttia luonnosta kaikkina vuodenaikoina. Metsissä on tullut samoiltua, merellä seilattua, nuotiolla ja rannoilla istuttua siinä määrin, että vahva muistijälki on piirtynyt syvälle. Niinpä
luontoomme liittyvät ratkaisut ovatkin tärkeitä. Mutta kaupungissa on kotini ja uskon, että toimivan, käytännöllisen ja myös viihtyisän ympäristön rakentaminen on tavoiteltavaa. Ja mahdollista.

 

  

 

MARITA SOSIAALISESSA MEDIASSA

 

________________________________________

KALENTERI

 

_______________________________________

UUTISET

 

_________________________________