På svenska  |  In English

 
 
Kaikki vanhenevat
 
Vanheneminen on taitolaji, koko elämän kestävä kasvuprosessi. Fyysisesti alamme ikääntyä jo parikymppisenä, joten kannattaa kiinnittää huomiota liikuntaan, terveelliseen ruokailuun ja ennen
kaikkea sosiaalisen verkoston ylläpitämiseen. Ruuhkavuosienkaan aikana ei saisi unohtaa ystäviä
ja tuttavia. Yksinäisyys on nimittäin yksi vanhenemisen ongelma-alueista. On tärkeää kuulua johonkin yhteisöön, jossa tapaa tuttavia ja vieraitakin ihmisiä. Harrasteryhmät ja vapaaehtoistyö ovat hyviä ratkaisuja.
 
Eläkkeelle jäämiseen pitäisi alkaa orientoitua hyvissä ajoin. Yleinen eläkeikä, 65 vuotta, ei
monellekaan tarkoita vielä vanhuutta. Monenlaista uutta ja innostavaa voi laittaa vireille.
Vapaaehtoistyö lasten tai nuorten parissa kiinnostaa tai ajan jakaminen kotihoidon asiakkaiden kumppanina. Kun pitkään kotona ollut vanhus pääsee esimerkiksi ostamaan vaatteita, käymään puolisonsa haudalla tai osallistumaan konserttiin tai kesäjuhlaan, hänen elämäänsä syttyy toivo
ja valo. Jo puolen tunnin kävely pari kertaa viikossa tekee ihmeitä sekä kunnolle että psyykelle. Käsikynkkä -ryhmiä vireille!
 
    Kuva 1. Istahda hetkiseksi
 
Pysyvän avun tarve liittyy korkeaan ikään. Kotipalveluiden keski-ikä on 82 vuotta ja laitospalveluiden
84 vuotta. Ikääntyvällä ihmisellä on hyvä olla vastuuhenkilö, joka vastaa hänen palveluistaan ja jonka puoleen voi kääntyä. Espoon kotihoidossa esimerkiksi on haluttu kehittää hyvä asiakaslähtöinen
malli. Vanhustenhuollon strategiana on saada vanhus selviämään kotona mahdollisimman kauan.
Oma koti onkin kullan kallis; se tuttu ja turvallinen paikka. Kotihoitoa pitää entisestään kehittää ja
varata siihen resursseja! Mutta pitää myös rehellisesti nähdä asian toinen puoli.  Kotona olevat
vanhukset voivat olla kovin yksinäisiä, pelokkaitakin, ainakin sen jälkeen kun toimintakyky
olennaisesti heikkenee. Saatavilla pitää siis olla myös kodinomaisia hoitopaikkoja.
 
    Kuva 2. Vanhusten asiat kuntoon!
 
Missä viipyy vanhuksiin liittyvä lainsäädäntö. Vanhusten oikeudet. Vangeille ja jopa kotieläimille
(ainakin lehmille) on kaiketi EU-säännöt siitä kuinka kauan pitää ulkoilla päivittäin, mutta
vanhaa ihmistä voi makuuttaa kuukausitolkulla vuoteessaan, jos ei ole omaisia ulkoiluttamassa. Seuraavassa hallitusohjelmassa ja eduskunnan agendassa onkin tärkeitä asioita läpivietäväksi.
 
Ennakkoluuloja ja vääriä pinttymiä pitäisi saada sulatettua. Nuorten, työikäisten ja vanhojen
ihmisten eri luukkuihin ja lokeroihin laittaminen ei ole kenenkään etu. Muissa maissa verkostot,
jotka eivät ole ikäsidonnaisia toimivat hyvin. Ihmisellä pitäisi olla kaikenikäisiä ystäviä. On hyvä
muistaa, että ihminen on kuin sipuli, kerroksellinen, eli vaikka olemme 65-vuotiaita elämme
yhtä aikaa kaikkia ikiämme. Lapsi meissä jatkaa elämäänsä. Samoin nuoruus.
 
    Kuva 3.
 
Työelämässä ikärasismi on iso haitta. Eihän se ole rakentavaa, että nuoruutta itseisarvona
painotetaan enemmän kuin kokemusta. Talousihmisten ja markkinoijien olisi hyvä myös huomata,
että suuret ikäluokat tarjoavat valtavan potentiaalin. Onhan yli 65-vuotiaita peräti 1,2 miljoonaa
vuonna 2020!
 
Yhden asian haluan vielä nostaa esiin, vaikkei se liitykään vain vanhojen ihmisten tilanteeseen. Omaishoitajat ovat monin tavoin ohitettuja, eivätkä saa riittävästi tukea. korvausta ja arvostustakaan. Parannuksia omaishoidon tukeen on saatava nopeasti. Yli miljoona suomalaista auttaa omaistaan.
Heistä pääasiallisia auttajia on noin 300 000.. Työelämässä on tällä hetkellä noin 250 000 omaistaan samanaikaisesti hoitavaa henkilöä.. Omaishoitajat säästävät kuntien menoja pitkälti yli miljardi euroa vuodessa, silti keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista vain n. 0,6 % kohdistuu omaishoitoon.

Omaishoidossa sekä hoidettavan että hoitajan tulee saada riittävä taloudellinen tuki ja palvelut.
Hoidon onnistumiseksi tarvitaan myös hoitotarvikkeita, apuvälineitä ja tarvittaessa asunnon
muutostöitä. Omaishoitajalle tulee järjestää myös henkistä tukea ja vapautusta hoitotyöstä.
Oikeus kolmeen vapaavuorokauteen ei toteudu lain mukaisesti, koska lakia on tulkittu erittäin
tiukasti. Sopivia tilapäishoidon vaihtoehtoja on liian vähän. Omaishoidon tuesta annettua lakia
tulisikin muuttaa niin, että omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voitaisiin järjestää myös
siihen soveltuvan yksityishenkilön kanssa tehtävän toimeksiantosopimuksen perusteella, kun
muut osapuolet siihen suostuvat. Omaishoitajille maksettavan tuen verotuskohteluun pitää myös
saada parannuksia.
 

 

  

 

MARITA SOSIAALISESSA MEDIASSA

 

________________________________________

KALENTERI

 

_______________________________________

UUTISET

 

_________________________________